Mitä vertaismentorointi on?

Vertaismentorointi on yksi tapa tukea ammatillista kehittymistä, osaamisen jakamista ja työhyvinvointia työyhteisössä. Nimensä mukaisesti toiminnan ytimessä on vertaisuus.

Vertaismentoroinnissa ei ole tarkoitus, että yksi ihminen tietää ja jakaa osaamistaan muiden kuunnellessa. Jokainen osallistuja tuo ryhmään oman tietotaitonsa, kokemuksensa ja ajatuksensa. Jossakin tilanteessa yhdellä voi olla enemmän osaamista, toisessa tilanteessa jollakin toisella.

Yhdessä keskustellen ja toisia kuunnellen voidaan löytää uusia näkökulmia, toimintatapoja ja ratkaisuja erilaisiin työssä vastaan tuleviin tilanteisiin.

Vertaismentori ohjaa ryhmää – ei ratkaise muiden ongelmia

Vertaismentori on koulutettu oman alansa asiantuntija, joka kokoaa työyhteisöstään mentoriryhmän ja ohjaa sen työskentelyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vertaismentorin pitäisi olla ryhmänsä paras asiantuntija tai tietää vastaus kaikkiin esiin nouseviin kysymyksiin.

Päinvastoin.

Vertaismentoroinnissa ajatellaan, että ryhmän jäsenillä on jo paljon sellaista osaamista, jota voidaan yhdessä hyödyntää. Vertaismentorin tehtävä on mahdollistaa tämä.

Hän huolehtii siitä, että ryhmällä on turvallinen ja luottamuksellinen tila keskustella, auttaa keskustelua etenemään ja pitää huolta siitä, että kaikki pääsevät halutessaan osallistumaan.

Dialogisuus on vertaismentoroinnin ytimessä

Vertaismentoroinnissa ei ole kyse vain kokemusten jakamisesta, vaan ennen kaikkea niiden yhdessä tutkimisesta. Dialogisessa työskentelyssä kuunnellaan toista, ollaan kiinnostuneita hänen näkökulmastaan ja rakennetaan ymmärrystä yhdessä.

Joskus toisen kokemus saa meidät näkemään oman tilanteemme uudella tavalla. Hyvä kysymys pysäyttää pohtimaan asiaa, jota emme olisi itse tulleet ajatelleeksi tai jopa täysin uudesta näkökulmasta. Ja aika usein huomaamme, että jollakin toisella on ollut aivan samanlainen kokemus kuin itsellämme.

Juuri tuollaisissa kohtaamisissa vertaismentoroinnin voima usein näkyy.

Entä ratkaisukeskeisyys?

Vertaismentoroinnissa voidaan hyödyntää myös ratkaisukeskeistä työskentelyotetta.

Ratkaisukeskeisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vertaismentori ratkaisee toisten ongelmat.

Se ei ole:

”Kerro ongelmasi, niin minä kerron, mitä sinun kannattaa tehdä.”

Sen sijaan voidaan pysähtyä esimerkiksi pohtimaan:

Mikä tässä tilanteessa jo toimii?   Mitä olet jo kokeillut?
Milloin vastaava tilanne on onnistunut paremmin?  Mitä voisit kokeilla seuraavaksi?

Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä huomio suunnataan ongelman lisäksi siihen, mitä kohti halutaan mennä ja millaisia mahdollisuuksia tilanteessa on.

Autonomia – jokainen vastaa omasta prosessistaan

Vertaismentoroinnissa tärkeää on myös autonomia.

Jokainen osallistuja vastaa omista ajatuksistaan, tavoitteistaan ja tekemisistään. Vertaismentori ei ole esimies eikä terapeutti, eikä hänen tehtävänsä ole ottaa vastuuta toisen ihmisen tilanteesta. Hän voi auttaa kysymään, kuuntelemaan ja pohtimaan. Mutta jokainen tekee omat päätöksensä.

Tämä tekee vertaismentoroinnista parhaimmillaan voimaannuttavaa: osallistuja ei saa valmista vastausta, vaan löytää itse uusia näkökulmia ja mahdollisia tapoja toimia.

Yhdessä tiedämme enemmän

Vertaismentoroinnin taustalla on ajatus siitä, että oppiminen ei tapahdu vain koulutuksissa tai kirjoista tietoa vastaanottamalla. Opimme myös toisiltamme.

Työyhteisöissä on valtavasti kokemusta, osaamista ja hiljaista tietoa. Vertaismentorointi tarjoaa rakenteen, jossa tätä osaamista voidaan tehdä näkyväksi ja jakaa.

Samalla voidaan vahvistaa ammatillista identiteettiä, löytää uusia toimintatapoja ja parhaimmillaan lisätä myös kokemusta siitä, ettei työssä tarvitse selvitä kaikesta yksin.

Kaikkea ei tarvitse osata itse.
Kaikkea ei tarvitse ratkaista yksin.

Yhdessä pysähtyen ja asioita pohtien, siinä on mielestäni vertaismentoroinnin suurin voima!